OUTLOUD TIMER

Outloud Ajastimessa aikuinen säätää ajan ja lapsi pääsee itse vaikuttamaan reittiin, jota pitkin aikaa mittaava pingviini kulkee.
Kun aika on kulunut loppuun, pingviini saapuu aarrearkun luo ja rahan kilinä toimii siitä äänimerkkinä.
​Hauska visuaalinen ulkoasu ja tilanteeseen vaikuttamisen mahdollisuus on lapselle palkitsevaa.
​

---

Outloud Ajastin -sovellus ja ajan strukturointi

Miksi aikaa pitäisi strukturoida?

​Miten aikaa strukturoidaan arjen tilanteissa?

​Lähteet ja hyödyllisiä linkkejä

---

Miksi aikaa pitäisi strukturoida?

Ajan strukturointi on ajan jäsentämistä. Sen tarkoituksena on helpottaa ajan sekä sen kulumisen hahmottamista.
Aika on abstrakti käsite ja sen hahmottaminen voi olla vaikeaa lapsille sekä monelle erityistä tukea tarvitsevalle, muun muassa henkilöille, joilla on diagnosoitu kehitysvamma, dysfasia, autismi, ADHD tai Asperger.

---

Ennakointi​

Tällaisissa tilanteissa saattaa olla haasteellista selvittää itselleen, esimerkiksi milloin jotain tulisi tehdä ja milloin lopettaa. Vaikeudet heijastuvat siirtymätilanteisiin, kun meneillään ollut toiminta lopetetaan ja aloitetaan seuraavaa. Käytännössä vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi ahdistuneisuutena, levottomuutena, häiriköintinä tai juuttumisena. Ajan strukturointi ja sen kulumisen havainnollistaminen auttavat ennakoimaan tulevia muutoksia, mikä luo turvallisuuden tunnetta. Se helpottaa myös aivan arkisten toimien, kuten pukeutumisen sekä peseytymisen sujuvuutta.

Motivointi ja toivotun käyttäytymisen vahvistaminen

Ajan jäsentämistä visuaalisin keinoin käytetään lisäksi motivointiin tai vahvistamaan toivottua käyttäytymistä. Erityislasten ja -nuorten parissa tehdyissä tutkimuksissa on pystytty lisäämään itsehillintää sekä toivottuja käytösmalleja sellaisissa tilanteissa, joissa heiltä on vaadittu odottamista. Tällöin odottamiseen kuluva aika on tehty näkyväksi ajastimien avulla.

Toiminnanohjauksen tukeminen

Toiminnanohjaus ja itsesäätely riippuvat kolmesta toisiinsa tiiviisti liittyvistä aivotoiminnoista. Ne ovat itsehillintä, työmuisti ja psyykkinen joustavuus, joiden avulla voidaan muun muassa suunnata keskittymistä, muistaa ohjeet ja suunnitella toimintaa. Lapsilla on syntyessään valmiudet oppia toiminnanohjausta, mutta nämä taidot kehittyvät erityisen nopeasti 3-5 ikävuoden aikana. Kaikilla lapsilla toiminnanohjaus siis vaatii opettelua, mutta toisille sen oppiminen on yksilöllisistä tai ympäristön tekijöistä riippuen vaikeampaa

Ajan selkeällä jäsentämisellä sekä sisällön suunnittelulla voidaan tukea toiminnanohjausta. Keskeistä on varmistaa, että lapsi on aikastruktuuristaan tietoinen. Siihen liittyy tieto siitä, mitä aikataulussa on seuraavaksi ja sitä seuraavaksi. Lisäksi lapselle tulee selkiyttää, miten pitkän ajan päästä nämä asiat tapahtuvat ja mitä niitä ennen tapahtuu.

---

Miten aikaa strukturoidaan arjen tilanteissa?

Arjen tilanteissa videopelaamisen lopettaminen, oman vuoron odottaminen, aamutoimet, pukeutuminen ja ulos lähteminen ovat usein haastavia tilanteita lapselle, jolla on vaikeuksia ajan hahmottamisessa.

Ajan strukturoinnin apuvälineitä

Perinteisesti ajan jäsentämisessä on käytetty muiden muassa munakelloa, tiimalasia sekä erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltuja ohjelmistosovelluksia ja kelloja. Tavallinen kello voi olla toimiva apuväline heillä, jotka sitä osaavat käyttää. Ajan kulumista voidaan havainnollistaa myös musiikin ja lorujen avulla tai ääneen laskemalla.

---

Käytännön toteuttaminen

1. Tee näkyväksi käytettävissä oleva aika.
2. Jos tehtävässä on useampi osa (esim. aamutoimet), määritetään aluksi eri osille oma aikansa.
3. Anna aluksi sen verran aikaa, että tehtävä varmasti onnistuu.
4. Kun tehtävän suorittaminen tulee sujuvaksi

• Tehtävästä riippuen aikaa voidaan pidentää (esim. oman vuoron odottaminen) tai lyhentää (esim. pukeutuminen ja ulos lähteminen).
• Moniosaisessa tehtävässä määrittää yksi yhteinen aika koko tehtävän suorittamiseen.

---

​Linkkejä:

• ​HUS Toiminnanohjaus http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_neuropsykologinen_arvio/toiminnanohjaus/Sivut/default.aspx ​
• Nurmenrinta, R. 2003. Haasteena Asperger-oppilas. Laadullinen tutkimus strukturoinnin käyttämisestä autististen opetuksessa. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10294/G0000608.pdf?sequence
• Tampereen kaupunki. Oppaat ja kuvat. http://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/lasten-terapiapalvelut/neptunus/oppaat-ja-kuvat.html

Lähteet:

• ​​Harvard University. Center on the Developing Child. Key Concepts: Executive Functions. http://developingchild.harvard.edu/key_concepts/executive_function/ ​
• Gongola, L.C. & Daddario, R. 2010. A Practitioner's Guide to Implementing a Differential Reinforcement of Other Behaviors Procedure. Teaching Exceptional Children 42 (6), 14-20.
• Gouboth, D., Wilder, D.A. & Booher, J. 2007. The Effects of Signaling Stimulus Presentation During Noncontingent Reinforcement. Journal of Applied Behavior Analysis 40, 725–730.
• Grey, I., Healy, O., Leader, G. & Hayes, D. 2009. Using a Time Timer™ to increase appropriate waiting behavior in a child with developmental disabilities. Research in Developmental Disabilities 30 (2), 359–366.
• Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2007. Erilainen oppija – yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisestä. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Kerola, K. (toim.) 2001. Struktuuria opetukseen. Selkeys ja rakenteet oppimisen edistäjänä. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Lehtisare, S. Toimiva arki visuaalisin keinoin. Opas visuaalisuuteen lasten ohjauksessa. http://www.tampere.fi/liitteet/t/6C7IuInOe/Toimiva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf
• Lillqvist, O. & Pilhjerta, A. 2003. Arjen eväät. Vinkkejä AD/HD-lapsen vanhemmille. Suomen Lastenhoitoyhdistys. ADHD-keskus.
• Vollmer, T.R., Borrero, J.C., Lalli, J.S. & Dency, D. 1999. Evaluating Self-control and Impulsivity in Children with Severe Behavior Disorders. Journal of Applied Behavior Analysis 32, 451–466.